On aika luoda toimintamallit koulujen sisäilmatilanteisiin
Minna Mäkelä
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Vanhempainliiton Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa.
Olen pohtinut viime aikoina paljon, miksi koulujen sisäilmaongelmat ja niiden aiheuttama oireilu säilyvät vuodesta toiseen epämääräisenä teemana, josta on vaikea saada koppia.
Toki siihen on syynsä. Ongelmat ovat niljakkaita kuin saippua. Rakennusten tutkiminen ja korjaustoimenpiteet ovat kalliita ja vievät usein vuosia aikaa. Sisäilmaoireet ovat monimuotoisia ja epätarkkoja, talojen ja ihmisten diagnostiikassa on vielä kehitettävää. Mistä edes aina tiedämme, liittyvätkö oireet sisäilmaan?
Epämääräisyys tekee sisäilmaoireilevan lapsen tilanteesta hyvin haastavan. Niin haastavan, ettei sen pariin saa lasta, vanhempaa eikä koulun henkilökuntaa jättää yksin.
Yhtenäisten valtakunnan tason toimintaohjeiden puute rasittaa kaikkia osapuolia – koteja, kouluja, kuntia. Tiedetään, että sisäilmaongelmien ja sisäilmaoireilun negatiiviset vaikutukset yksilöön ja yhteisöihin ovat merkittäviä. Mutta sitä ei tiedetä, miten haastavassa tilanteessa tulisi toimia.
Yhtenäisten valtakunnan tason toimintaohjeiden puute rasittaa kaikkia osapuolia – koteja, kouluja, kuntia.
Tai tavallaan tiedetään. Kaikkien osapuolten toive ja tavoite lienee se, että lapsi saa voida hyvin ja käydä ainutkertaisen koulupolkunsa terveellisessä oppimisympäristössä kavereiden kanssa.
Ajattelenkin niin, että nämä monimutkaiset asiat ovat lopulta myös yksinkertaisia. Jotta edellä mainittuihin toiveisiin ja tavoitteisiin pystytään vastaamaan, on luotava yhtenäiset toimintamallit ja palvelupolut oireilutilanteisiin. Ne laittavat lapset ja nuoret tasavertaiseen asemaan.
Mitä jos kunnat rohkenisivat laatia itsenäisesti käytännön toimintaohjeet, joiden avulla koulut ja perheet voivat johdonmukaisesti edetä? Mitä jos koulut ottaisivat nämä selkeät toimintamallit käyttöön ja oireilevien lasten tilanteisiin löydettäisiin nopeammin apu?
Akuutisti tarvitaan yhtenäiset toimintatavat ja toimintamallit kouluterveydenhuoltoon sekä sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen. Tarvitaan selkeät ohjeistukset siihen, miten sisäilmatilanteissa viestitään ja millä foorumeilla vuoropuhelua käydään.
Jos seuraaviin kysymyksiin löytyisi vastaus kunnan ja koulun nettisivuilta, ei koulun henkilökunta ja vanhemmat jäisi tyhjän päälle tietoa ja apua etsiessään.
- Miten kunnassamme toimitaan sisäilmatilanteissa?
- Miten voin vanhempana toimia sisäilmatilanteessa?
- Miten lapsen koulunkäynti järjestetään sisäilmatilanteessa?
- Miten kouluterveydenhuolto toimii ja tukee sisäilmatilanteessa?
- Miten vanhemmat voivat tehdä yhteistyötä ja vaikuttaa sisäilmatilanteessa?
Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa kehitetään toimintamalleja sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin ja hyvinvoinnin tueksi.
Ratkaisuja sisäilmasta oireilevan lapsen koulunkäynnin järjestämiseen on jo koottu Yhteistyöllä eteenpäin -julkaisuun.
Tutustu Yhteistyöllä eteenpäin -julkaisuun tästä (pdf, hengitysliitto.fi)
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Miten tukea nuorta, kun kaikki on aina ihan ok?
Erityisesti näinä aikoina meidän vanhempien ja muiden nuorten kanssa toimivien aikuisten on syytä pysyä lähellä nuoriamme. Ei tyydytä aina siihen “ihan ok” -vastaukseen vaan yritetään päästä hieman pintaa syvemmälle. Tämä vaatii sitä kuuluisaa aikaa ja tilannetajua.
Miten tukea lapsen kielen kehitystä kotona
Kielelliset valmiudet alkavat kehittyä jo kohtuaikana – sikiö kuulee, tuntee kosketuksen ja liikkeen. Synnyttyään vauva tunnistaa tuttuja ääniä ja on herkistynyt kosketukselle jo välittömästi syntymänsä jälkeen. Jotta kielelliset ja kommunikatiiviset valmiudet kehittyvät, tarvitaan aktiivinen, vuorovaikutusta tukeva ympäristö, joka motivoi lasta kommunikoimaan. Miten siis ylläpidämme vauvan, taaperon, lapsen kiinnostusta ja intoa harjoitella puheen – eli välineen käyttöä?