Tiedekasvatusta koteihin

Niko Kyllönen 
Kirjoittaja toimii SnellmanEDUn Lasten yliopiston hankekoordinaattorina Eurooppalaisen Lasten yliopistojen verkoston (EUCUNET) PHERECLOS-hankkeessa.

Miten Dumle-karkin sisään voi laittaa toffeen? Miten tietokonepelien värimaailma syntyy? Voiko Jupiterin pyörremyrsky imaista ihmisen 100 kilometrin päästä? Näihin ja moniin muihin lasten jänniin tiedekysymyksiin olen törmännyt kahdeksanvuotisen tiedekasvatusurani varrella.

Olen tiedekasvattajana pyrkinyt innostamaan lapsia tieteiden pariin siten, että lapset jatkavat maailman ihmettelyä myös kotona yhdessä vanhempiensa kanssa. Työt ja muut arkiset kiireet saattavat kuitenkin nostaa vanhempien osallistumiskynnystä. Myös vanhempien epävarmuus omissa tiedoissa ja taidoissa voi vähentää perheiden sisäistä tiedeaiheista keskustelua.

Vanhempien epävarmuus omissa tiedoissa ja taidoissa voi vähentää perheiden sisäistä tiedeaiheista keskustelua.

Vanhempien tueksi monet tahot järjestävät lapsille suunnattua tiedetoimintaa. Kouluissa tehdään arvokasta tiedekasvatustyötä, kuten myös koulun ulkopuolella esimerkiksi tiedekerhoissa ja -leireillä. Tiedekerhoja ja -leirejä on tarjolla hajautetusti, toiminnan painottuessa suurimpiin kaupunkeihin. Syrjäisempien seutujen perheillä saattaakin olla verrattain korkeampi kynnys osallistua tiedekasvatustoimintaan.

Perheiden välisen tiedekasvatuksen tasa-arvon lisäämiseksi on kehitetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja. Esimerkiksi virtuaalisiin tiedekerhoihin voi osallistua etäisyyksistä riippumatta tietokoneilta ja mobiililaitteilta. Myös muut verkon kautta tarjottavat sisällöt, kuten tiedeartikkelit ja -videot, ovat vanhempien helposti saatavilla. Luotettavia sisältöjä voi etsiä vaikkapa yliopistojen, lasten yliopistojen sekä muiden aiheen puolesta puhuvien organisaatioiden verkkosivuilta.

Jokainen vanhempi voi toimia tiedekasvattajana. Seuraavat vinkit auttavat pääsemään alkuun.

1. Tue lapsen uteliaisuutta sallimalla ihmettely

Uteliaisuus on lapselle luontaista. Se auttaa lasta oppimaan asioita, joiden avulla voi selviytyä elämässä.

2. Anna tilaisuuksia tutkia asioita

Lapset oppivat tekemällä asioita itse ja yhdessä. Voit tukea tekemistä olemalla läsnä ja käyttämällä rohkaisevia sanoja.

3. Esitä ennakkokysymyksiä

Etukäteiskysymykset auttavat lasta asettamaan oppimiselle lähtökohdat. Niiden avulla lapsi huomaa, mitä hän jo tietää asiasta. Voit myös kysyä, millaisia muistoja tai tunteita asia herättää.

4. Auta tekemään havaintoja ja päätelmiä

Lapsi oppii tekemällä havaintoja aisteillaan ja liittämällä havainnot aiempiin tietoihinsa ja kokemuksiinsa. Voit auttaa havainnoinnissa esittämällä kohdentavia kysymyksiä.

5. Anna päätelmien tekemiseen aikaa

Oppiminen vaatii aikaa. Voit jättää kysymyksiä lapselle pohdittavaksi ja palata niihin vaikkapa seuraavana päivänä.

6. Hyödynnä saatavilla olevia resursseja

Sinun ei tarvitse tietää tai osata kaikkea itse. Maksuttomia materiaaleja ja ohjeita löytyy runsaasti esimerkiksi internetistä ja kirjoista.

SnellmanEDUn kesäyliopistotoimintaan kuuluva Lasten yliopisto on yksi lukuisista tahoista, joka tukee lasten tiedekasvatusta. Suosituimpia kohteita SnellmanEDUlla ovat Itä-Suomen yliopiston kanssa kesäisin järjestettävät eri tiede- ja taidealojen leirit.