Vanhempaintoiminnalla turvaverkkoja lasten ja nuorten ympärille

Saija Ohtonen-Jones
Kirjoittaja toimii Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtajana.

Tämä aika ei kosketa lapsia, nuoria tai perheitä silkkihansikkain. Päinvastoin. Ensin korona koetteli meitä pitkään ja nyt viimepäivien aikana olemme todistaneet lähelle osuvan sodan kauheuksia. Ukrainan tapahtumat järkyttävät meitä kaikkia ja ne tavoittavat median, somen, kavereiden ja aikuisten kautta myös nuoret ja lapset.  

Meidän aikuisten tulee yhdessä varmistaa, että kaikkien lasten arkiympäristö on turvallinen. Kodin ja kasvatusyhteisöjen yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamisella on tässä merkittävä rooli.

Suurta osaa lapsista ja nuorista tilanne Ukrainassa askarruttaa ja pelottaa. On myös hyvä tiedostaa, että osa lapsista pelkää konkreettisesti Ukrainassa asuvien läheistensä puolesta. Osa taas pelkää oman tai vanhempiensa taustan johtavan kiusaamiseen. Tämä pelko on monin paikoin jo toteutunutkin. Tällä viikolla Mannerheimin Lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelimessa lukuisat venäläistaustaiset lapset ja nuoret ovat kertoneet kohtaamastaan haukkumisesta, uhkailusta ja ryhmistä ulossulkemisesta. Tätä ei voi hyväksyä. Kukaan lapsi tai yksittäinen aikuinenkaan ei ole vastuussa Venäjän valtionjohdon tekemisistä. Meidän aikuisten tulee yhdessä varmistaa, että kaikkien lasten arkiympäristö on turvallinen. Kodin ja kasvatusyhteisöjen yhteistyöllä ja yhteen hiileen puhaltamisella on tässä merkittävä rooli.  

Kodin ja kasvatusyhteisön yhteistyöllä turvaverkkoja  

Korona haastoi ja osin jopa hapersi kodin ja koulun yhteistyötä. Koulut ja päiväkodit sulkivat rajoitusten myötä ovensa vanhemmilta. Samaan aikaan monien vanhempainyhdistysten voimavarat olivat vähissä. Kouluja tai päiväkoteja ei myöskään haluttu kuormittaa, sillä niiden haasteet ja kiireet olivat hyvin tiedossa. Osalla vanhempainyhdistyksistä oli myös aidosti – ja ymmärrettävästi – vaikeuksia muokata toimintaa poikkeuksellisiin olosuhteisiin sopivaksi.  

Nyt koronarajoitusten hellittäessä meitä on kohdannut toisenlainen vakava maailmantilanne, jossa lapset ja nuoret tarvitsevat meidän aikuisten apua ja tukea. Tässä tilanteessa vanhempainyhdistysten sekä koulujen ja päiväkotien on tärkeää taas lähentyä ja miettiä yhdessä niitä konkreettisia keinoja, joilla voimme turvata lasten turvallisen arjen niin kotona kuin koulussa. Näiden aikojen keskellä kantavat yhdessä sovitut keinot tukea lasta ja nuorta, pelisäännöt epäasiallista puhetta, syrjintää ja kiusaamista vastaan, yhteinen tekeminen ja yhteisöllisyyden korostaminen sekä hyvän arjen peruspilareihin (lepo, ravinto, oppiminen, ulkoilu, liikunta, harrastukset, kaverit) nojaaminen. 

On muistettava, että haastavista olosuhteista huolimatta lastemme elämä jatkuu, he kasvavat ja heidän opinpolkunsa kulkee eteenpäin.  

On muistettava, että haastavista olosuhteista huolimatta lastemme elämä jatkuu, he kasvavat ja heidän opinpolkunsa kulkee eteenpäin.  

Luodaan yhdessä lapsille ja nuorille uskoa tulevaisuuteen 

Vaikeiden aikojen keskellä korostuu toivon merkitys. Meidän aikuisten on hyvä tiedostaa, että meidän vastuullamme on pitää yllä ja vahvistaa lasten ja nuorten toiveikkuutta ja uskoa parempaan huomiseen. Meidän vastuullamme on se, miten lapset puhuvat tästä ajasta 20 vuoden kuluttua. Muistavatko he rajoitukset, kärjistyneet mielipiteet, lähelle tulevan sodan aiheuttamat pelot ja painostavan ilmapiirin? Vai onko heille jäänyt mieleen lähellä olevien turvallisten aikuisten läsnäolo ja tuki, yhdessä tekeminen ja yhteen tuleminen toisten auttamiseksi?

Tehdään jälkimmäisestä totta!