Lausunto Yhteisöllinen kansalaistoiminta 2020 -työryhmän mietinnöstä

13.4.2021

Oikeusministeriölle 13.4.2021
Suomen Vanhempainliitto


Voit lukea lausunnon kokonaisuudessaan tästä

Suomen Vanhempainliitto ei näe tarvetta sisällyttää esitettyjä olettamasääntöjä yhdistyslakiin. Pidämme selkeänä nykyistä menettelyä, jossa yhdistystä perustettaessa päätetään yhdistyksen säännöistä siten, että jokainen jäsen ymmärtää, mitkä säännöt yhdistyksen toimintaa ohjaavat. Käytännön yhdistyselämän ja yhdistyksissä toimivien vapaaehtoistoimijoiden työn kannalta on selkeää, että yhdistyksen toiminnan juridinen perusta löytyy kokonaisuudessaan yhdistyksen omista säännöistä, ilman että arjen yhdistystoiminnassa joudutaan tutkimaan sekä yhdistyslakia että sääntöjä.

Mallisääntökäytäntö on osoittautunut esimerkiksi Vanhempainliitossa toimivaksi käytännöksi huolehtia siitä, että yhdistyslain perusvaatimukset tulevat huomioiduksi. Vanhempainyhdistyksien toiminta- ja tilikausi (1.8.­­­­­­– 31.7.) on suunniteltu koulujen lukuvuoden mukaan, ei kalenterivuoden mukaan, joten olettamasäännöksiin kirjattu kalenterivuosi on yksi esimerkki yksityiskohdasta, joka aiheuttaisi sekaannusta vanhempainyhdistyksen perustamista suunnittelevissa toimijoissa.

Jäsenten yhdenvertaisuusperiaatteesta

Vanhempainliitto kannattaa työryhmän mietinnössä esitettyä ehdotusta, jonka mukaan yhdenvertaisuusperiaatteesta otettaisiin yhdistyslakiin nimenomainen säännös, ja hallituksen esityksen perusteluihin kirjattaisiin tyyppitilanteet, joihin yhdenvertaisuusperiaate soveltuu tai ei sovellu.

Jäsenen kyselyoikeudesta yhdistyksen kokouksessa

Vanhempainliitto kannattaa työryhmän mietinnössä esitettyä ehdotusta, jonka mukaan jäsenen kyselyoikeudesta otettaisiin yhdistyslakiin nimenomainen säännös ja hallituksen esityksen perusteluihin kirjattaisiin tyyppitilanteet, joihin kyselyoikeus ja siihen liittyvä johdon vastaamisvelvollisuus soveltuvat tai eivät sovellu.

Hallituksen huolellisuus- ja lojaliteettivelvollisuudesta ja velvollisuudesta huolehtia yhdistyksen hallinnon järjestämisestä nimenomaiset säännökset

Nykyinen yhdistyslain 35 § on hyvä. Tarpeetonta säätelyä tulee välttää, esimerkiksi hallituksen jäsenmäärästä ei tarvita säätelyä, vaan asia voidaan kirjata esimerkiksi mallisääntöihin.

Sallitaan myös yhdistyksille toimitusjohtaja-toimielin

Vanhempainliitto kannattaa lisäystä, jossa yhdistyslaki sallisi toimitusjohtajan valinnan, kun siitä olisi määrätty yhdistyksen säännöissä.

Yhdistyksen johdon esteellisyyssääntelyn tarkistus

Esteellisyyskysymykset nousevat esiin usein myös hyvin pienissä yhdistyksissä, jossa hallituksen jäsenet osallistuvat aktiivisesti myös itse toimintaan sekä jäseninä että mahdollisina sopimuskumppaneina. Yhdistyslaki on tällä hetkellä varsin kevyt esteellisyyssääntelyn osalta, joten asian tarkentaminen laissa on tarpeen.

Pienimmille yhdistyksille sallitaan helpotettu tilinpito

Vanhempainliitto pitää esitettyä muutosta erinomaisena vanhempainyhdistyksien toiminnan ja hallinnon kannalta. Nykyinen lainsäädännön vaatimus kahdenkertaisesta kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on yksi niistä syistä, miksi yhdistyksen hallinto koetaan raskaaksi.

Emme kannata jäsenten oikeutta saada pyynnöstä tilinpito nähtäville kerran kalenterikuukaudessa, koska vanhempainyhdistyksien toiminta on pääsääntöisesti tauolla kesäkuukausien aikana. Mielestämme on riittävää, että tilinpito pidetään säännöllisesti hallituksen nähtävänä ja on vuosittain jäsenten nähtävänä.

Uudistuksessa on erittäin tärkeää huomioida, että yhdistystoiminnan rahoittajien (esim. kuntien, AVI:n ja STEA:n avustuksien raportointivaatimukset) tulee mukautua käytännöissään yhdistyksien kevennettyyn tilinpitoon. Julkisten rahoittajien tilinpitovaatimukset eivät siis voi olla tämän säännöksen mahdollistamia tilinpitovelvoitteita tiukemmat.

Muut kommentit työryhmän muutosehdotuksesta yhdistyslain osalta

Suomen Vanhempainliitto arvioi, että uusien yhdistyksien perustaminen on Suomessa jo tällä hetkellä melko helppoa ja joustavaa. Liitolla on käytössä mallisäännöt ja PRH:n sähköisissä palveluissa yhdistyksen rekisteröinti sujuu nopeasti. Mietinnössä esitetty kevennetty tilinpito pienemmille yhdistyksille tulee helpottamaan suuresti vanhempainyhdistyksien hallinnollista työtä ja lakiuudistuksen myötä varmasti yhä useampi vanhempaintoimikunta rekisteröityy yhdistykseksi. Yhdistysmuoto tuo toimintaa pitkäjänteisyyttä, päätöksenteko on avointa ja demokraattista ja rekisteröity yhdistys on vastuukysymysten kannalta vanhempaintoimijoille turvallinen toimintamuoto.

Sen sijaan koulujen luokkakohtaiset vanhempien ryhmät tai luokkatoimikunnat ovat todennäköisesti kiinnostuneita rekisteröitymään toimintaryhmiksi, koska tällöin esimerkiksi pankkitilin perustaminen tullee helpottumaan. Luokkatoimikunnissa kerätään usein varoja retkiin ja leirikouluihin, joten on tärkeää, että toimintaryhmät tunnistetaan yleishyödyllisiksi toimijoiksi. Toimintaryhmälaki voi lisätä näiden tällä hetkellä ”statuksettomien” toimikuntien vakautta ja vahvistaa niiden toiminnalle selkeämmän juridisen pohjan. Samoin opiskelijakunnille toimintaryhmälaki tuo uusia organisoitumismahdollisuuksia.

On erinomaista, että toimintaryhmälailla halutaan tukea aktiivista kansalaistoimintaa. Mielestämme uusi toimintaryhmälaki palvelee parhaiten selkeästi määräaikaista ja pienimuotoista kansalaistoimintaa. Toimintaryhmälakiehdotuksessa on kuitenkin vielä paljon selkeytettävää: mitä vaatimuksia eri viranomaiset asettavat toimintaryhmälaille, jotta se täyttäisi tehtävänsä suhteessa esimerkiksi verottajaan, pankkeihin, toimilupien myöntäjin sekä valtion ja kuntien avustusten jakajiin.

Erityisen haasteellisiksi muodostuvat näkemyksemme mukaan toimintaryhmien vastuukysymykset. Jos toimintaryhmä tekee esimerkiksi päätöksiä sosiaalisen median kanavien (Whatspp, Facebook, tms.) kautta, miten huolehditaan siitä, että mahdollisia vastuukysymyksiä selvitettäessä päätöksentekoon liittyvä aineisto on käytettävissä? Sosiaalisen median kanavissa keskustelu- ja päätöksentekoketjut on helposti poistettavissa ja/tai manipuloitavissa, joten todellisten päätösten ja niiden tekijöiden jäljille voi olla hankalaa päästä. Toimintaryhmän vastuuhenkilöiden mahdollinen nopea ja helppo vaihtuminen voi niin ikään aiheuttaa haasteita vastuukysymysten selvittämiseen.

Vanhempainliitto on säännöllisesti tekemisissä tilanteiden kanssa, joissa yhdistyksen / toimikunnan talouden seuranta on ollut riittämätöntä ja rahaa on käytetty yhdistyksen toiminnan ulkopuolisiin tarkoituksiin tai kavallettu. Vastuukysymykset yhdistyksen kohdalla ovat selkeät, mutta toimintaryhmän osalta vastuukysymykset jäävät vielä vähän avoimiksi.

On hyvä, että toimintaryhmistä tulee rekisteröityneitä toimijoita. PRH:lle on kuitenkin varattava riittävät resurssit rekisteröitymisen hoitamiseen. Liitoilla voi lisäksi olla kiinnostusta hyväksyä toimintaryhmiä jäsenikseen, joten tiivis yhteistyö liittojen ja PRH:n välillä yhdistysrekisteriyhteistyön kaltaisesti on tärkeää.

Toimintaryhmien kohdalla on selvitettävä ennen lakiesityksen antamista mm se, mikä asema toimintaryhmillä on suhteessa verotukseen, toimilupien myöntäjiin sekä aiemmin todettuihin avustusten myöntäjiin. Etukäteen olisi tärkeää käydä keskustelua myös elinkeinoelämän – mm. pankkien – kanssa siitä, miten ne tulisivat toimintaryhmät omissa palveluissaan asemoimaan. Tällä hetkellä pienten kansalaisryhmittymien tai esimerkiksi luokkatoimikuntien pankkitilit voivat olla yksittäisten henkilöiden nimissä. Mikäli rekisteröitynyt toimintaryhmä katsotaan pankkien näkökulmasta yhdistysten tapaan yhteisöiksi, joiden pankkipalveluiden ehdot määräytyvät yritysten pankkipalveluiden ehtojen mukaan, se voi vähentää kiinnostusta toimintaryhmän rekisteröimiseen. Tällä hetkellä pienillä tuotoilla toimivat yhdistyksetkin kokevat pankkien palvelumaksut kohtuuttomiksi suhteessa käytettäviin palveluihin ja toiminnan määrään.

Jaa artikkeli