Osa C: TOIVON jatkokeskustelut – Opiskeluhuollon ja mielenterveyden ammattilaisten käyttöön
Tältä sivulta löydät TOIVO-jatkokeskustelujen tehtävät ja voit tulostaa niihin liittyvät kuvalliset kartoituspohjat. Näissä tehtävissä jäsennetään asiakkaan elämää opiskeluhuollon ammattilaisen kanssa.
TOIVO-toimintamallista ja materiaalien käytöstä löydät lisää tietoa TOIVON etusivulta.
Tehtävät
1. Arvopuu – Miten arvosi ja toimintasi kohtaavat?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset.
Tehtäväkuvaus: Puu kuvastaa hyvää elämää. Tässä omenapuu on tarkoitettu keskustelun pohjaksi arvojen ja niitä edistävien tai estävien toimintojen selkiyttämiseen. Puu-menetelmä on lainattu kognitiivisen psykoterapian menetelmistä. Ideaa on kehitetty eteenpäin lisäämällä puuhun juuret.
Ohje: Tässä tehtävässä mietitään omenapuun avulla sinun arvojasi ja toimintaasi niiden suhteen. Kirjoita sanoja puun eri osiin sen mukaan, mitä ajattelet arvoistasi. Jos haluat, voit myös itse piirtää puun erilliselle paperille tai omaan muistikirjaasi.
- Runko. Mikä sinulle on tärkeintä, että voit elää hyvää ja mielekästä elämää? Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi hyvinvointi, mielenrauha, mielekäs työ, ystävät ja perhe, luovuus tai mahdollisuus toteuttaa itseään. Tärkeitä asioita sanotaan arvoiksi. Kirjoita runkoon yksi sinulle merkityksellinen arvo eli suunta tai tavoite, johon elämässäsi pyrit.
- Lehdet. Mitä välineitä tai tekoja arvosi toteutumiseen tarvitaan? Kirjoita lehtiin arvosi toteutumista edistäviä tekoja, kuten: ’lepään päivällä’, ‘vietän läheisten kanssa aikaa joka päivä’ tai ‘rajoitan kännykällä oloa’.
- Omenat. Mitä hyvää siitä seuraa elämässäsi, kun voit elää arvosi mukaisesti? Kirjoita omenoihin tärkeimpiä asioita. Mitä siitä seuraa, kun arvosi toteutuu? Esimerkiksi, jos arvosi on “hyvinvointi”, omenaan voi kirjoittaa vaikkapa “kunto kohenee” tai “jaksaminen lisääntyy””.
- Juuret. Keneltä tai mistä arvosi, toimintatapasi ja mahdolliset arvoristiriitasi kumpuavat? Mitä juuria haluat vahvistaa? Onko jokin juuri, minkä vaikutusta joutaisi rajoittaa tai katkaista? Kirjoita juuriin asioita, joista arvosi ja toimintamallisi kumpuavat.
- Arvopuun kuntokartoitus. Millaiselta arvojesi (runko) mukainen elämä näyttää suhteessa tekoihin (lehdet) ja tuotoksiin (omenat)? Millä konkreettisilla teoilla pääsisit lähemmäksi arvojesi mukaista elämää? Tarkastele runkoon kirjoitettua tavoitetta tai tärkeintä asiaa suhteessa muihin sinulle tärkeisiin asioihin: Vievätkö muut arvot kohti runkoon kirjoitettua tavoitetta vai poispäin siitä? Ovatko esimerkiksi oma hyvinvointi, ihmissuhteet ja työ tasapainossa? Mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja mihin et? Mitä niille asioille, joihin voit itse vaikuttaa, olisi tehtävissä?
- Koonti. Kirjoita puun vasemmalle puolelle, miten arvosi toteutuu tällä hetkellä. Kirjoita puun oikealle puolelle, miten toivoisit sen toteutumisen edistyvän.
- Suunnitelma. Keskustelun jälkeen voit kirjoittaa esim. Tukijoukot-palapeli -pohjaan konkreettisen asian, jolla lähdet edistämään arvosi toteutumista.
Tulosta kuvapohja tästä:
2. Muutospuntari – Kannattaako muutos vai pysytkö tässä?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset.
Tehtäväkuvaus: Pohjalla näkyvän nelikentän avulla kartoitetaan asiakkaan puntaroiman muutoksen hyötyjä ja haittoja.
Ohje: Valitse jokin elämäsi asia, johon haluat ehkä muutosta. Kyseessä voi olla esimerkiksi elintapoihisi, asumiseen, opiskeluun, harrastuksiin tai ihmissuhteisiin liittyvä asia. Kirjoita pohjalle nykytilanteen hyötyjä ja haittoja, sekä toivetilanteen hyötyjä ja haittoja. Kannattaako muutos? Jos huomaat, että muutosta kannattaa tavoitella, kirjoita suunnitelma siitä esim. Seuraava askel -pohjalle.
Tulosta kuvapohja tästä:
3. Hollantilainen ympyrä – Miten haasteesi kääntyvät tavoitteiksi?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset (lapset vanhemman kanssa).
Tehtäväkuvaus: Ympyrän avulla hahmotetaan asiakkaan kiinnostuksen kohteita ja vahvuuksia sekä käännetään haasteet muutostoiveiksi tai tavoitteiksi.
Ohje: Sijoita kortteina tai kirjoita ympyrän ytimeen asioita, jotka kuvaavat kiinnostuksen kohteitasi ja vahvuuksiasi, toisin sanoen asioita, jotka sujuvat, ovat palkitsevia tai mukavia. Sijoita kortteina tai kirjoita ulommalle kehälle ongelmallisia asioita, jotka aiheuttavat ahdistusta, pelottavat tai eivät suju. Käännä hankaluudet muutostoiveiksi tai -tavoitteiksi. Valitse niistä tärkein tai ajankohtaisin ja mieti konkreettinen askel toiveen tai tavoitteen suuntaan. Voit hyödyntää Seuraava askel- tai Merimatka-pohjaa.
- Minkä asioiden toivoisit olevan toisin? Mitä haluaisit parantaa, mitä taitoja oppia?
- Mikä tässä asiassa häiritsee? Miten toivoisit, että tämä asia sujuisi? Onko se joskus sujunut hyvin?
- Mitä silloin tapahtui? Mitä voisi tehdä, että hyvin sujuminen alkaisi toistua?
- Miten sisemmän ympyrän asiat auttavat pääsemään kohti toivottua muutosta?
Jos asiakkaan on vaikea keksiä itse vahvuuksia ja haasteita, käykää ensin KESY- tai SYKE-keskustelu. Asiakas voi vaihtoehtoisesti itse piirtää kehät ja kirjoittaa asiat vihkoon tai ohjaaja voi piirtää ne fläppitaululle ja kirjoittaa asiat siihen. Idea perustuu nk. Hollantilaiseen ympyrään (Arnoud Huibers: Solution Focused Circle Tehnique), josta voit lukea englanniksi lisää täällä.
Tulosta kuvapohja tästä:
4. Kognitiivinen kolmio – Miten ajatukset, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset.
Tehtäväkuvaus: Kognitiivinen kolmio auttaa asiakasta ymmärtämään paremmin, miten ajatukset, tunteet ja toiminta vaikuttavat toisiinsa.
Ohje: Kognitiivinen kolmio on psykologinen malli, joka kuvaa ajattelun, tunteiden ja toiminnan välisiä yhteyksiä. Se perustuu ajatukseen siitä, että ajatukset, tunteet ja toiminta ovat toisiinsa vaikuttavia tekijöitä, ja että näiden tekijöiden välillä on jatkuva vuorovaikutus. Alla on muutamia vinkkejä kognitiivisen kolmion käyttämiseen:
- Tunnista ajatuksesi: Aloita tarkkailemalla omaa ajatteluasi. Mitä ajatuksia sinulla on tietyissä, esimerkiksi kuormittavissa tilanteissa? Kirjoita ne ylös paperille tai puhu niistä ääneen. Tämä auttaa sinua tunnistamaan, mitä ajatuksia sinulla on ja kuinka ne voivat vaikuttaa tunteisiisi ja toimintaasi.
- Tunnista tunteesi: Seuraavaksi tunnista, mitä tunteita sinulla on näissä tilanteissa. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, miten ajatuksesi vaikuttavat tunteisiisi. Voit myös pohtia, missä kohtaa kehoasi tunne tuntuu.
- Tunnista käyttäytymisesi: Lopuksi, tunnista, miten käyttäydyt näissä tilanteissa. Tämä auttaa sinua ymmärtämään, miten tunteesi ja ajatuksesi vaikuttavat toimintaasi.
- Käytä kognitiivisen kolmion yhteyttä: Kun olet tunnistanut ajatuksesi, tunteesi ja toimintasi, käytä tätä tietoa hyväksesi. Kysy itseltäsi, ovatko ajatuksesi todella totta? Voisivatko ne olla vääristyneitä tai liioiteltuja? Onko ajatuksista sinulle hyötyä? Jos huomaat, että ajatuksesi ovat vääristyneitä, etsi niille vasta-ajatuksia. Jos huomaat, että ajatus ei palvele hyvinvointiasi, päästä se menemään kuin lehti virrassa tai pilvet taivaalla. Tämä voi auttaa sinua ymmärtämään, miten ajatuksesi ja uskomuksesi vaikuttavat tunteisiisi ja toimintaasi. Huomaa, että et ole ajatuksesi, tunteesi tai toimintasi, vaan harjoittelun myötä pystyt tarkkailemaan, muuttamaan tai hyväksymään niitä.
- Harjoittele: Kuten kaikessa muussakin, kognitiivinen kolmio vaatii harjoittelua. Jatka ajatuksiesi, tunteidesi ja käyttäytymisesi tarkkailua ja käytä tätä tietoa oppiaksesi itsestäsi paremmin. Muista myös, että ajatukset, tunteet ja käyttäytyminen voivat olla monimutkaisia ja niiden väliset yhteydet eivät ole aina yksiselitteisiä. Myös kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Ne tulevat ja menevät. Voit opetella niiden kanssa olemista tiedostamalla tunteesi ja ajatuksesi. Kognitiivista kehää hyödyntämällä voit opetella toimivampia käyttäytymismalleja vaikeita tunteita herättävissä tilanteissa.
Tulosta kuvapohja tästä:
5. Kuplat – Miten uskomukset ja ajatukset vaikuttavat toimintaasi?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset.
Tehtäväkuvaus: Tässä tehtävässä tarkastellaan, miten uskomukset ja ajatukset vaikuttavat tunteisiin, puheeseen ja toimintaan.
Ohje: Se mikä mielessä liikkuu, vaikuttaa puheeseen, tekoihin ja tunteisiin, joten ajatuksia olisi hyvä tehdä näkyväksi. Puhekuplaan voit kirjoittaa jonkin ääneen lausutun uskomuksen, kuten ”Olen epäonnistuja.” Ajatuskuplaan voit kirjoittaa ajatuksia, joita tämän uskomuksen takana on.
- Mitä ajattelet nyt? Oletko tietoinen, mitä ajatuksia mielessäsi liikkuu päivän aikana?
- Miten ajatukset ja tunteet eroavat? Minkä asian ajatteleminen herättää sinussa tunteita?
- Miten ajatukset ja tunteet vaikuttavat toimintaasi?
- Mitkä ajatukset ovat haitallisia sinulle? Mitkä ajatukset ovat kannustavia/hyviä sinulle?
- Mitä ajattelet tulevaisuudesta? Pyörivätkö menneisyyden asiat mielessäsi lannistavasti vai kannustavasti? Mitkä uskomukset tukevat ajatusta? Voisitko ajatella asiasta toisella tavalla?
- Mitkä ajatukset ovat totta? Onko ajatus aina totta? Mitkä asiat todistavat, että uskomus olisi totta? Huomaatko vasta-ajatuksia uskomuksen todenperäisyydelle?
- Huomaatko, ettet ole ajatuksesi etkä tunteesi, vaan ne voivat muuttua ja niitä voi muuttaa?
Tulosta kuvapohja tästä:
6. Vireystila ja sietoikkuna – Miten tunnistat ja säätelet vireystilaasi?
Soveltuvuus: Nuoret ja aikuiset.
Tehtäväkuvaus: Tässä tehtävässä tutkitaan vireystilaan vaikuttavia asioita ja sitä, miten omaa vireystilaansa voi tunnistaa ja säädellä.
Ohje:
Sietoikkuna on optimaalinen vireystila, jossa kohtaamamme stressi on hallittavissa ja sitä on sopiva määrä. Tällöin kohtaamme asiat ja koemme ne sopivalla tunnetilalla. Ollessamme sietoikkunassa, hengitys on rauhallista ja kaikki aistimme on käytettävissä. Tällöin myös keho tuntuu läsnäolevalta. Tässä tilassa on mahdollista tehdä valintoja, oppia ja kokea yhteydentunnetta toisiin ihmisiin.
Joskus sietoikkunamme on leveämpi ja toisinaan se on kapeampi. Ylivireys tarkoittaa sitä, että stressin määrä ylittää sietoikkunan rajan ja silloin aktivoituu hälytystila. Alivireys puolestaan tarkoittaa passiivista olotilaa. Pohjaa voi käyttää keskustelussa asiakkaan hyväksi kokemasta tilasta, sekä siitä missä tilanteissa vireys nousee ylivireyden puolelle tai puolestaan laskee alivireyteen. Voi myös pohtia, mikä auttaisi pysymään asiakkaalle optimaalisella tasolla. (Ervasti ym.)
Vireystila vaihtelee vuorokauden eri aikoina ja eri tilanteissa. Vireystilan korkeat tasot eli ylivireys (esim. aktiivinen osallistuminen johonkin toimintaan) ja alhaiset tasot, alivireys (esim. rentoutuminen musiikkia kuunnellessa) vaihtelevat luonnostaan eri tilanteissa ja eri aikoina vuorokaudesta. Hermostomme kykenee luontaisesti arvioimaan vaistomaisesti sitä, olemmeko turvassa vai kohtaammeko vaaran ja aktivoi meidät toimimaan tulkinnan mukaisesti. Turvallisuuden kokeminen vaikuttaa siis merkittävästi siihen, miten vireystilamme reagoi. Jos koemme arvostelua, hylkäämistä tai torjutuksi tulemista, koemme stressiä, joka ilman selviytymiskeinoja voi aiheuttaa vireystilan hallinnan kadottamista. Kokiessamme vaaraa, vireystila nousee äkisti, joskus äärimmilleen ja valmistaa meitä pakenemaan, taistelemaan tai jähmettymään. (Ogden & Fisher.)
Ylivireystilan tuntomerkkejä:
- Jännittyneisyys
- Ahdistuneisuus
- Kiireen tunne
- Yliaktiivisuus
- Levottomuus
- Huoliajatukset
- Ärtyneisyys
Optimaalisen vireystilan tuntomerkkejä:
- Rauhallisuus
- Onnellisuus
- Läsnäolo
- Arjen helppous
- Rentous
- Turvallisuus
Alivireystilan tuntomerkkejä:
- Väsymys
- Aloitekyvyttömyys
- Päätöksenteon vaikeudet
- Poissaolevuus
- Tyhjyyden tunne
- Alavireisyys
- Masentuneisuus
Apukysymyksiä:
- Mitkä asiat vaikuttavat omaan sietoikkunaasi eli optimaalisen tasoon?
- Mitkä keinot auttavat sinua palaamaan ylivireys- tai alivireystilasta optimaaliseen tasoon?
- Mitä huomaat itsessäsi silloin kun olet ylivireä? Mitä silloin kun olet alivireä?
- Mitkä arjen asiat, ihmiset tai olosuhteet vaikuttavat sinuun vireystilaa nostavasti?
- Mitkä arjen asiat, ihmiset tai olosuhteet vaikuttavat sinuun vireystilaa laskevasti?
Tulosta kuvapohja tästä:
Jaa artikkeli