Kuntavaalit 2021: Lasten, nuorten ja perheiden hyvä arki rakennetaan kunnissa

Turvallinen ja terveellinen oppimisympäristö

Varhaiskasvatusta ja koulutusta on toteutettava turvallisissa ja terveellisissä kasvu- ja oppimisympäristöissä. Oppimisympäristöjen tulee olla lapsille ja nuorille sopivia, joustavia ja muunneltavia ja niiden tulee vastata erilaisten lasten tarpeisiin. Koulumatkojen tulee olla turvallisia ja kohtuullisen kestoisia.

Jokaisessa päiväkodissa, koulussa ja oppilaitoksessa on oltava tehokkaat keinot syrjinnän, kiusaamisen ja väkivallan ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen. Lisäksi on tarjottava moniammatillista tukea vaikeiden kiusaamistilanteiden ratkaisemiseen ja kiusaamistilanteissa osallisena olleiden tukemiseen.

Esimerkiksi sisäilmaoireilun vuoksi tai psyykkisistä ja/tai neuropsykiatrisista syistä paljon koulusta poissa olevien lasten ja nuorten on saatava tilanteeseensa yksilöllinen tuki sekä mahdollisuus suorittaa opintoja räätälöidysti. 

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten sisäilmaongelmat on ratkaistava. 

Saavutettavat harrastukset ja hyvinvointipalvelut

Lapsille ja nuorille tulee tarjota mielekästä tekemistä, aikuisten läsnäoloa ja turvallisia kohtaamispaikkoja myös koulupäivän jälkeen. Aamu- ja iltapäivätoimintaa on oltava tarjolla kaikille, jotka sitä tarvitsevat. Jokaisella lapsella ja nuorella täytyy olla mahdollisuus maksuttomaan harrastukseen koulupäivän yhteydessä. Harrastusten täytyy olla kaikille saavutettavia.  

Lasten ja perheiden palveluiden on muodostettava selkeä ja toimiva jatkumo riippumatta palveluiden järjestäjästä. Palveluita on kehitettävä lasten ja perheiden tarpeista käsin. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien on seurattava lasten ja nuorten oppimista ja hyvinvointia ja käytettävä olemassa olevaa tietoa toiminnan ja palveluiden kehittämiseen. Jokaisen kunnan tulee ottaa lapsivai­kutusten arviointi ja lapsibudjetointi käyttöön.

Varhaiskasvatus 

• Varhaiskasvatuksen palveluohjauksen avulla on löydettävä jokaiselle perheelle tarkoituksenmukaiset ratkaisut varhaiskasvatukseen osallistumiseen.
• Varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksen täytyy toteutua käytännössä. 
• Jokaisen lapsen on saatava tarvitsemaansa tukea riippumatta varhaiskasvatuksen järjestäjästä.  
• Neuvolan ja varhaiskasvatuksen yhteistyö on tärkeää, jotta lapset ja perheet saavat oikea-aikaista tukea. 
• Kunnan on huolehdittava yksityisen varhaiskasvatuksen valvontavastuustaan. 
• Kokeilu- ja kehittämistyössä (esim. kaksivuotinen esiopetus) on huolehdittava hyvästä viestinnästä sekä tiiviistä yhteistyöstä kotien kanssa. 

Perusopetus 

• Oppilashuollon palveluiden on säilyttävä esiopetuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa riippumatta siitä, mikä taho palveluita järjestää. Vanhemmat on otettava mukaan erityisesti koulujen yhteisöllisen oppilashuollon kehittämiseen. 
• Perusopetuksessa tulee olla riittävän pienet ryhmät, riittävästi opettajia, oppilashuollon henkilökuntaa, ohjaajia ja muita aikuisia. 
• Jokaisen lapsen tulee saada tarpeidensa mukaisesti yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Tuen täytyy toimia käytännössä, ei ainoastaan paperilla. 

Toinen aste 

• Oppivelvollisuuden laajentumisen yhteydessä oppilaitosten on tiivistettävä yhteistyötä kotien kanssa. Vanhemmat voivat huolehtia lapsensa oppivelvollisuuden toteutumisesta ainoastaan, mikäli saavat tietoa oppilaitoksen toiminnasta, opinnoista sekä oman lapsen oppimisesta ja etenemisestä.  
• Kunnan on oppivelvollisuuden laajennuttua kannettava oma vastuunsa niistä nuorista, joilla on riski pudota opintojen ulkopuolelle.  
• Myös toisella asteella on huolehdittava yhteisöllisyydestä sekä nuorten kiinnittymisestä oppilaitosyhteisöön.  
• Koulutuksen järjestäjien on huolehdittava hyvästä opinto-ohjauksesta peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa.