Terveisiä koronan jälkeiseen kouluun

Tuija Metso
Kirjoittaja toimii erityisasiantuntijana Suomen Vanhempainliitossa.


”Kaipaisimme paluuta arkeen. Epävarmuus rasittaa. Koulunkäynti on sujunut hyvin, mutta raskaampaa on kaikki muu koronaan liittyvä. Epävarmuus palataanko etäkouluun, miten lapsi pärjää, jos etäkoulu tulee, kun vanhemmat töissä. Opettajaa ja muita vanhempia ei näe ollenkaan.” 

Näin erään koululaisen vanhempi kiteytti koronatuntojaan Vanhempainliiton kyselyssä tämän vuoden helmikuussa. Suomen Vanhempainliitto on kartoittanut korona-aikana vanhempien kokemuksia koronapandemiasta ja sen vaikutuksista varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja perheiden arkeen. Viimeinen kysely tehtiin helmikuussa 2022 ja siihen vastasi 333 peruskoululaisen vanhempaa. Vanhemmat nostivat kyselyssä esiin näkemyksiä, joita on tärkeä pohtia, kun kouluissa ollaan palaamassa kohti koronan jälkeistä arkea.  

Korona-aika kuormittanut sekä lapsia että perheitä  

Korona-aika on koetellut kouluja ja koteja. Kyselyyn vastanneista vanhemmista 43 % koki, että koulunkäynti korona-aikana on kuormittanut lasta erittäin tai melko paljon. Yhtä moni katsoi lapsen koulunkäynnin korona-aikana kuormittaneen perhettä erittäin tai melko paljon. Tehostettua tai erityistä tukea saavien lasten ja heidän perheidensä kuormittavuus oli vielä selvästi yleisempää. Samanlaisia tuloksia saatiin jo vuonna 2021 tehdyssä laajassa Vanhempien Barometri 2021 -kyselyssä, johon vastasi yli 26 000 peruskouluikäisten lasten vanhempaa.   

Lasten ja perheiden kuormittuneisuuden taustalla oli kyselyn mukaan monenlaisia tekijöitä. Muun muassa koronaohjeistusten sekavuus sekä karanteenien ja eristysten vaikutukset lasten poissaoloihin kuormittivat sekä lapsia että perheitä. Koska tarvittavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea ei ollut aina riittävästi saatavilla, jäi opiskelu poissaolojen aikana usein lapsen omalle vastuulle ja vanhempien tuen varaan. Korona-aika on varjostanut isoa osaa alakoululaisten kouluajasta, ja yläkoululaisten kouluajasta se on vienyt suurimman osan. Vanhempien huoli korona-ajan vaikutuksista lapsen tulevaan koulupolkuun on aiheellinen.   

Vanhemmat huolissaan lasten ahdistuneisuuden lisääntymisestä  

Korona aikana lapseni ahdistuneisuus on kasvanut, aiemmin ei ollut haastetta kouluunmenossa. Nyt on ahdistuksen tunteita ja vaikeuksia. 

Monet hyvinvointia ja yhteenkuuluvuutta vahvistavat koulun ja luokan arkeen kuuluvat retket, leirikoulut ja tapahtumat ovat korona-aikana peruuntuneet. Vanhemmat kantoivat kyselyssä huolta lapsen luokkaan ja kouluun kiinnittymisestä, kaverisuhteista ja yhteisöllisyyden ohenemisesta.  

Vanhemmat viestivät kyselyssä myös lasten ahdistuksen lisääntymisestä. Lasten sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi on ollut koronan aikana koetuksella. Koulun ja harrastusten sulkemisen nähtiin vauhdittaneen masennuksen ja ahdistuksen puhkeamista. Myös epävarmuus ja huoli tulevaisuudesta näkyi vanhempien mukaan lapsissa.    

Koti ja koulu etääntyneet toisistaan  

Lähes puolet (47 %) Vanhempainliiton kyselyyn vastanneista vanhemmista koki, että korona-aika on etäännyttänyt kotia ja koulua toisistaan. Kodin ja koulun yhteistyön koettiin vähentyneen ja ohentuneen, kun vanhempainiltoja ja tapaamisia on järjestetty pääasiassa etänä ja kasvokkaisia kohtaamisia on ollut vähän. Myös vanhempaintoiminta on hiipunut ja osassa kouluista ja luokista se on loppunut kokonaan. Koulu, lapsen opettajat ja muut vanhemmat ovat jääneet vieraiksi etenkin niille vanhemmille, joiden lapset aloittivat koronan aikana 1. luokan tai siirtyivät yläkouluun 7. luokalle.  

Emme ole nähneet koskaan lapseni 7-luokan luokanvalvojaa ja suurinta osaa lapseni opettajista uudessa yläkoulussa.

Vanhemmat kaipasivat kyselyssä lukukauden päättäjäisjuhlia, koulun tapahtumia ja muiden vanhempien tapaamisia. Korona-aika on osoittanut, miten tärkeitä yhteisölliset tapahtumat ovat myös vanhemmille. Yhteisten tapahtumien kautta vanhemmat pääsevät osaksi kouluyhteisöä ja ne vahvistavat osaltaan yhteisöllisyyttä.  

Miten tästä eteenpäin?  

Kyselyn tulokset nostavat muiden tutkimusten ja selvitysten tavoin esiin huolen koronan vaikutuksista lapsiin, nuoriin ja perheisiin. Nyt onkin tärkeää satsata lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Tämä edellyttää lisää resursseja opetukseen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen, opiskeluhuoltoon sekä perheiden tukemiseen. Näitä lisäresursseja peräänkuulutimme päättäjille suunnatussa kirjeessämme muutama viikko sitten.      

Myös kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä tukevaa toimintaa tulisi kouluissa vahvistaa. Kodin ja koulun yhteistyötä ja vanhempaintoimintaa on tärkeä aktivoida ja käynnistää uudelleen haastavan korona-ajan jälkeen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää koronapandemian aikana 1. tai 7. luokan aloittaneiden lasten vanhempien koulu- ja luokkayhteisöön kiinnittymiseen.

Koronan helpottaessa ja uuden lukuvuoden koittaessa on hyvä hetki pohtia kodin ja koulun yhteistyön ja vanhempaintoiminnan merkitystä kouluyhteisössä ja ennen kaikkea lähteä kehittämään sitä yhdessä vanhempien kanssa. Samalla on mahdollisuus rakentaa yhdessä entistä välittävämpää ja yhteisöllisempää kouluyhteisöä lapsille ja nuorille. Siitä hyötyvät ja saavat voimaa myös koulun henkilökunta ja vanhemmat.  


 

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Maarit Laurinen
Blogi Hyvinvointi Johdolle Opettajille Vanhempaintoimijoille
20.8.2018

Kouluruokailu, mikä ihana palvelu!

Blogisarjamme: Kouluruokailu 70 vuotta
”Positiivisella omalla asenteella ja kiinnostuksella lapsensa kokemuksiin kouluruokailusta sekä vanhempana oman koulun kouluruokailua seuraamalla sinustakin on mahdollista tulla suomalaisen järjestetyn kouluruokailun fani.”

Kirjoittaja Annele Rantavuori
Blogi Vanhempainliitto
21.1.2019

Ensimmäinen johtokunnan kokoukseni Vanhempainliitossa

21.1.2019 Annele Rantavuori Kirjoittaja on Suomen Vanhempainliiton johtokunnan uusi jäsen ja Vantaan vanhempainyhdistysten alueyhdistys (Vanvary) ry:n puheenjohtaja.