Vanhempien näkemyksiä tieto- ja viestintäteknologian käytöstä koulussa
Juha Seppä
Kirjoittaja on luokanopettajaopiskelija Jyväskylän yliopistossa.
Tieto- ja viestintäteknologiaa eli TVT:tä käytetään nykyään yhä useammin sekä vapaa-ajalla että työelämässä. Myös kouluissa sen käyttäminen lisääntyy koko ajan, sillä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen on yksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteista uudessa vuonna 2016 käyttöönotetussa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Näistä lähtökohdista aloitin pro gradu -tutkielmani kirjoittamisen yhteistyössä Vanhempainliiton kanssa. Tutkimusaineistona käytin Suomen Vanhempainliiton ja Förbundet Hem och Skola i Finlandin yhteistyössä teettämän Vanhempien Barometri 2018 -kyselyn vastauksia.
Tutkimukseni mukaan yli puolet vanhemmista piti TVT:n käyttöä koulussa hyvänä asiana ja huonona asiana sitä piti hieman alle neljäsosa. Noin viidesosa vanhemmista näki TVT:n käytössä sekä hyviä että huonoja puolia. Tieto- ja viestintäteknologiaan positiivisesti suhtautuvat vanhemmat näkivät TVT:n kuuluvan sekä nykyaikaan että tulevaisuuden työelämään. Tieto- ja viestintäteknologiaan negatiivisesti suhtautuvat vanhemmat olivat huolissaan oppilaiden koulumenestyksestä, terveydestä, koulujen käyttömahdollisuuksista ja sosiaalisten taitojen kehityksestä. Tämän tutkimuksen mukaan moni vanhempi oli myös huolissaan siitä, että älypuhelimet häiritsevät oppitunneilla ja että ne pitäisi päiväksi kerätä esimerkiksi kännykkäparkkiin. Osa vanhemmista oli myös sitä mieltä, että tietokoneiden ja iPadien käyttö heikentäisi oppilaiden luku- ja kirjoitustaitoa ja että perinteisten fyysisten kirjojen avulla opiskelu olisi tehokkaampaa. Aikaisemmat tutkimukset ovat tästä asiasta eri mieltä, sillä niiden mukaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen tukee myös näiden perinteisten opiskelutaitojen kehittymistä.
Tässä tutkimuksessa oli mielenkiintoista huomata, että vanhemmat saattoivat puhua samasta asiasta, mutta eri näkökulmasta. Tieto- ja viestintäteknologiaan negatiivisesti suhtautuvat mainitsivat usein, että TVT:tä käytetään nykyään aivan liikaa ja vastaavasti positiivisesti suhtautuneet kertoivat TVT:n käytön olevan hyvä asia, sillä se on olennainen osa nyky-yhteiskuntaa. Samanlaista vastakkainasettelua oli havaittavissa myös, kun tarkastelin tieto- ja viestintäteknologian käyttötapoja oppitunneilla. Tieto- ja viestintäteknologiaan negatiivisesti suhtautuneet kokivat TVT:n olevan vain itseisarvo ja että tietoteknisiä laitteita käytetään vain käyttämisen ilosta, tai koska niitä on ”pakko” käyttää. Vastaavasti positiivisesti suhtautuneet vanhemmat hyväksyivät tietotekniikan käytön, silloin kun niiden käytöllä oli jokin pedagoginen tarkoitus.
Opettajat voisivatkin esimerkiksi vanhempainilloissa selventää vanhemmille, mitä tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan koulussa hyödyntää.
Aiemmin mainittujen esimerkkien kautta voidaan havaita, että vanhemmille ei ehkä ole aina selvää mitä tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan kouluissa. Onhan tieto- ja viestintäteknologia kuitenkin paljon muutakin kuin vain älypuhelimet ja digitaaliset oppimateriaalit. Opettajat voisivatkin esimerkiksi vanhempainilloissa selventää vanhemmille, mitä tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan ja miten sitä voidaan koulussa hyödyntää. Tarkoituksena ei kuitenkaan (ainakaan vielä) ole korvata perinteisiä oppikirjoja ja käsin kirjoittamista, vaan tarkoituksena on pikemminkin tuoda uusia mahdollisuuksia opiskeluun ja samalla monipuolistaa opetusta.
No miten tieto- ja viestintäteknologiaa voi sitten hyödyntää? Ensimmäisenä monelle tulee varmasti mieleen iPadit ja niissä olevat oppimispelit. Lisäksi iPadeilla ja tietokoneilla voi harjoitella konekirjoitusta ja tekstinkäsittelyä, musiikin ja elokuvien tekemistä, tiedonhakua jne. Vaihtoehtoja on monia ja Suomen ammattitaitoiset opettajat keksivät uusia käyttötapoja jatkuvasti lisää.
Lue myös nämä
Jaa artikkeli
Lue myös nämä
Tule apuun Pasi
Kouluisäntä kutsuu kaikkia kohtaamiaan oppilaita nimellä. Hän ennättää kysellä mitä kuuluu, kuinka voit, mikä fiilis. Hän ratkaisee päivittäin monta pientä ja isompaakin pulmaa. Auttaa, kuuntelee ja heittää hauskaa läppää.
Muistisääntöjä uuteen lukuvuoteen
Koulu voi parhaimmillaan muodostaa yhteisön, joka tukee niin ammattilaisten, lasten ja nuorten kuin vanhempienkin hyvinvointia. Yhteisöä ei kuitenkaan muodosteta ilman yhteistyötä ja yhteistyötä taas harvoin saavutetaan ilman ystävällisyyttä.