Maistuva koulu on yhteinen asia

Kirjoittaja Soili Soisalo

Soili Soisalo

Kirjoittaja on Maistuva koulu -hankkeen tiedottaja. Hanketta toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja sitä rahottaa sosiaali- ja terveysministeriö.


Kouluruoka on puhututtanut tänä syksynä. Lasten lounas luonnollisesti kiinnostaa vanhempia ja koululaisia itseään, mutta joulukuun alussa maatalousministerikin pisti lusikkansa soppaan.

Kouluruokailun juhlaseminaarissa Hanasaaressa hän esitti puheessaan muun muassa, että lounastauon pituuteen täytyy panostaa ja samoin siihen, että opettajat ruokailevat lasten kanssa. Ministerin toiveisiin ruokakasvattajan on helppo yhtyä. Erityisesti Maistuva koulu -hankkeen työryhmä ilahtui, kun maan päättäjät alkavat huomata koululaisten ruokailuympäristöön liittyvät epäkohdat.

Mikä Maistuva koulu?

Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää ruokakasvatuksen antamista.

Maistuva koulu -hanke käynnistyi keväällä 2018 rakentamaan mallia alakoulun ruokakasvatukseen. Opettajat ja ruokapalvelutoimijat miettivät yhdessä asiantuntijoiden kanssa, miten lasten ruokakasvatus sujuisi parhaiten koulun arjessa. Valtakunnallinen perusopetuksen opetussuunnitelma edellyttää ruokakasvatuksen antamista, mutta käytännöt ovat tällä hetkellä vaihtelevia.

Luonteva hetki ruokakasvatukseen on koululounas. Lisäksi ruoka-asiat nivoutuvat lähes kaikkiin kouluaineisiin, eniten ympäristöoppiin ja kotitalouteen. Ruokakasvatus tarjoaa lapsille tietoa ja kokemuksia ruuan alkuperästä ja ruokakulttuurista, ruokien ominaisuuksista sekä kestävistä ja terveellisistä ruokavalinnoista. Alakouluikäiset hyötyvät varsinkin Makukoulusta, joka perustuu ranskalaiseen aistilähtöiseen ruokakasvatusmenetelmään. Aistilähtöisyys tarkoittaa, että lapset pääsevät itse tutkimaan ruokia aistiensa avulla. Se tekee esimerkiksi uusien makujen omaksumisesta helpompaa, lapset ovat sen avulla oppineet syömään enemmän kasviksia ja heidän itsetuntonsa on parantunut.

Koululaisille hyvinvointia

Ruokapalveluille on tärkeää tehdä yhteistyötä myös vanhempien kanssa.

Kun lapset innostuvat ja oppivat ruuasta, heille kasvaa myönteinen ja tasapainoinen suhde ruokaan, joka lisää hyvinvointia ja jopa oppimistuloksia. Kouluruoka antaa kaikille lapsille mahdollisuuden monipuoliseen ateriaan. Lasten mielestä puolestaan tärkeintä on yhteinen, mukava ruokahetki kavereiden kanssa. Tavoitteiden toteutumista ohjaamaan tarvitaan opettajan läsnäoloa. Myös useimmat vanhemmat ovat tyytyväisiä, kun lapset saavat terveellisen aterian koulupäivän aikana.

Maistuva koulu -mallin suunnitteluun osallistuu ruokapalvelutoimijoita, joiden ykköstavoite on tarjota lapsille maistuvaa ja terveellistä ruokaa. Ruokapalveluille on tärkeää tehdä yhteistyötä myös vanhempien kanssa. Joissain kunnissa järjestetään ruokatreffejä, jolloin lapsi voi kutsua jonkun aikuisen tutustumaan koululounaaseen. Joissain kunnissa on toteutettu ruokajuhlia, vanhempainiltoja, joissa on tarjottu kouluruokaa. Olisi hienoa, jos tämän tyyppistä toimintaa saataisiin vähitellen kaikkiin kouluihin.

Koulu alkaa maistua

Onnistuneen ruokakasvatuksen avulla koulu maistuu paremmin sekä lapsille että aikuisille.

Maistuva koulu -hankkeessa on nyt mukana 8 koulua Järvenpäästä, Kuopiosta, Salosta, Sotkamosta ja Tampereelta. Ruokakasvatuksen kehittämisestä kiinnostuneita kouluja otetaan mukaan lisää vuonna 2019, että mallista saadaan kehitettyä hyvä ja helposti toimiva. Kimmoke osallistumiseen voi tulla myös vanhemmilta! Omien lasten koulussa kannattaa vinkata mahdollisuudesta. Koulut voivat ilmoittautua mukaan: silja.varjonen (at) ruukku.org.

Kiireiseen koulun arkeen ei haluta tuoda lisää velvollisuuksia vaan helpottaa jokapäiväisen kasvatustyön sujumista. Onnistuneen ruokakasvatuksen avulla koulu maistuu paremmin sekä lapsille että aikuisille.

 

Jaa artikkeli

Lue myös nämä

Blogi
7.5.2020

Herään joka arkiaamu Lapsi mukaan töihin -päivään

”Olen oppinut ajattelemaan, että minun ei ehkä tarvitsekaan selviytyä voittajana, kyllin hyvä lopputulos riittää”, kirjoittaa perhetyön asiantuntija Laura Klemetti korona-arjesta 3-vuotiaan ’työkaverinsa’ kanssa.

Kuva kirjoittajista
Blogi Vanhempainliitto
18.8.2020

Miten nepsy-lapsi voi avoimessa oppimisympäristössä?

Avoimissa oppimisympäristöissä on luovuttu pysyvistä kotiluokista. Neuropsykiatrisesti oireilevalle lapselle koulupäivän aikana tapahtuvat siirtymät ja työskentelypaikkojen muutokset aiheuttivat haasteita.