Mediakirjasto
Täältä löydät tuoreimmat uutiset, lausunnot ja blogit.
Mikä minusta tulee isona?
Me aikuiset edelleen utelemme vasta polven korkuisilta lapsilta, että mikä sinusta tulee isona? Onhan se ensiarvoisen tärkeää, että eskari-ikäisellä on kirkas mielikuva siitä, mihin parhaimmillaan noin 15–20 vuoden koulutuspolku lopulta johtaa. Mutta olisiko sittenkin tärkeämpää, että lapsi voisi kasvaa luottavaisena tässä ja nyt, tämän hiekkakakun äärellä, tätä kuvaa piirtäessä, tätä satua kuunnellessa?
Olisinhan minä auttanut, jos olisin tiennyt
Kuulemme usein työssä ja omassa arjessamme, että nuoret eivät kerro ongelmistaan, vaikka heitä kannustaisi siihen. Jotta pystymme kertomaan hankalista ja aroista asioista, tarvitsemme luotettavia ihmisiä, jotka eivät tuomitse meitä vaan hyväksyvät meidät sellaisina kuin olemme. Luottamus on kuitenkin huomattavasti monimutkaisemmin rakentuva tila kuin mikään yksittäinen lause. Luottamuksen syntyminen vaatii aikaa tutustua ja ennen kaikkea tahtoa rakentaa luottamusta ja toimia sen arvoisesti.
Mutku se korona.
Tarve kohdata ja kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on korostunut entisestään ajassa, jossa joudumme välttelemään fyysisiä kontakteja. Perheissä eletään koronasta huolimatta ihan tavallista lapsiperhearkea. Arkea, johon kaipaa ajoittain tukea ja josta riittää jaettavaa vertaisille.
Kadehdittu ja halveksittu nuoruus
Aikuiseksi kasvamiseen liittyy hyvin paljon haastavia asioita ja isoja muutoksia. Yhteiskunnassamme nuoriin kohdistuu hyvin paljon ulkopuolisia paineita, odotuksia ja olettamuksia. Mietitään esimerkiksi toiselle asteelle siirtymistä ja opiskelupaikan valintaa peruskoulun jälkeen. Isoja, elämää muovaavia päätöksiä, joita nuorten odotetaan tekevän.
Toivo palautui arkisilla kysymyksillä
Kunnissa on jo käytössä ratkaisuvaihtoehtoja, joilla sisäilmasta kärsivän lapsen koulunkäynnin järjestämistä voidaan helpottaa ja tukea. Toimivat ratkaisut tulee kerätä kokemuspankiksi, jossa ne ovat kaikkien kotien, koulujen ja kuntien saatavilla tarvittaessa.
Keskisormea heiluttavaa nuorta ei tarvitse hävetä!
Pienten lasten täi- ja kihomato-ongelmat ovat vanhemmille arkea ja luvallisia puheenaiheita. Mutta miten on, kun päihtyneen teini-ikäisen nuoren tuo kotiin poliisi aamu viideltä?
Tiedekasvatusta koteihin
Kouluissa tehdään arvokasta tiedekasvatustyötä, kuten myös koulun ulkopuolella esimerkiksi tiedekerhoissa ja -leireillä. Tiedekerhoja ja -leirejä on tarjolla hajautetusti, toiminnan painottuessa suurimpiin kaupunkeihin. Syrjäisempien seutujen perheillä saattaakin olla verrattain korkeampi kynnys osallistua tiedekasvatustoimintaan. Perheiden välisen tiedekasvatustasa-arvon lisäämiseksi on kuitenkin kehitetty erilaisia digitaalisia ratkaisuja, joiden avulla jokainen vanhempi voi toimia tiedekasvattajana.
Onko mullakin väliä?
Minna Pitkäniemi Kirjoittaja toimii asiantuntijana Vanhempainliiton Ratkaistaan yhdessä -hankkeessa. Viime viikolla vietettiin lapsen oikeuksien viikkoa, joka huipentui lapsen oikeuksien juhlaan. Tämän vuoden lapsen oikeuksien viikon teemana oli: Mulla on väliä, sulla on väliä. Valitettavasti oikeudet eivät aina toteudu kaikkien lasten kohdalla. Sisäilmasta oireilevat lapset ovat yksi ryhmä näiden joukossa. ”… Lapsella on oikeus koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja myös […]
Mihin puoli tuntia riittää?
Lukumummi tai -vaari käy kerran viikossa koululla lukemassa yhden oppilaan kanssa noin puoli tuntia. Puolen tunnin lukutuokiot ovat osoittautuneet menestykseksi kaikkien osapuolien kannalta. Lukumummit ja -vaarit osallistuu myös Vanhempainliiton Kiedo meidät tarinaan -lukukampanjaan.
Mukaan lukuseikkailuun
Parhaimmillaan koko elämä on lukuseikkailua, jonka pohjaa rakennettaan jo varhaislapsuudessa. Yhtä rikasta on lukemisen tuominen elämään myös myöhemmin. Jos lapselle lukeminen takkuaa, kannattaa kysyä suosikkeja tutuilta tai sieltä kirjastosta. Kun löytyy ensimmäiset kirjat, jotka herättävät kiinnostusta, alkaa portti loputtomiin uusiin maailmoihin avautua.